Matkakuumetta

Kutittaapi, oikein kihelmöi! Me saadaan molemmat sen verran hyvin veronpalautuksia, että vois jotain reissua alkaa suunnittelemaan. Jännää. En ole koskaan ollut pariskuntamatkalla. Tällainen kaikki on mulle uutta. Niin hyvät kuin huonot jututkin. On uutta olla rakastunut, puhua yhteenmuutosta ja lapsista niin että oikeasti tarkoittaa mitä sanoo, nukkua saman ihmisen vieressä puoli vuotta. On myös uutta huomata, kuinka pahasti voi ihan tahallaan loukata toista, kuinka pystyy sellaisiin järjettömät mittasuhteet saavuttaviin julkisiin riitoihin joita itsekin on joskus ulkopuolelta huvittuneena seurannut.

Nehän tietysti vähenis jos ei juotais niin usein yhdessä. Ei tarvita kuin pari-kolme kaljaa per naama ja heti muututaan molemmat piikikkäämmiksi. Toisaalta eipä auttaisi erikseenkään dokailu, siitä kun seuraa automaattisesti mustasukkaisuusdraamaa. Mua ei ole petetty, joten en osaa täysin asettua Tytön asemaan, itse kun todellakin uskon sen viettävän iltaa kavereidensa kanssa jos se niin sanoo. Pitäisi kai molempien vähentää. Tiedä häntä miksi sitä aina kuppiloihin päädytään vaikka suunnitelmat olis mitä.

Mutta maiseman vaihto vois todellakin tehdä hyvää. Haluaisin tehdä jotain meidän omaa, jotain mistä jäisi meidän muistot, meidän valokuvat. Jotain mitä voitaisiin miettiä kun suunniteltais seuraavaa matkaa. Ja seuraavaa. Jolta tuotaisiin rumia matkamuistoja tulevan kämpän koristeeksi. Lisäksi mun olis hyvä joutua luottamaan Tyttöön käytännön asioissa, ei ole hyväksi että leikin jatkuvasti marttyyriä tehden asioita sen puolesta ja toisaalta kritisoiden sitä kun se jotakin yrittää. Tytöstä ei ikinä tule samanlaista kontrollifriikkiä kuin minä, se hoitaa asiat vähän niin ja näin, mutta mun pitäis oppia ymmärtämään millä on väliä ja millä ei.

Niin ja haluaisin kantaa sen veteen vähän romanttisemmissa merkeissä kun heittämällä kännissä suihkualtaaseen.