Taas alko häiritä että pitääköhän lukijat mua kauhean negatiivisena tyyppinä, koska en mä kyllä ole, en ainakaan myönnä. Viljelen joo mautonta pikimustaa huumoria, provosoidun herkästi, saan ihmiset ympärilläni vaivaantumaan puhumalla vääristä asioista väärässä paikassa väärään aikaan, kännissä itken ja riitelen, en osaa ottaa kehuja vastaan, syytän aina muita, teen tyhjiä lupauksia ja päästelen valkoisia (ja ei-niin-valkoisia) valheita, mutta näistä huolimatta olen kuulemma viihdyttävä ja rakastettava tyyppi.
Enkä siis yleisesti ottaen hae sitä, että mua pidettäis egoistisena kusipäänä, kuten tuolta aiemmin ehkä saattoi ymmärtää, mutta jos kyseinen kommentti tulee ihmiseltä, jota en itse erityisemmin arvosta, niin onhan se parempi kuin tyyliin "mukava hiljainen tyttö joka tietää paikkansa". Ja mielenterveyskuntoutujalle on ehkä terveempää kanavoida ailahtelunsa ja agressionsa ikäville tyypeille vittuiluun ja pätemiseen kuin johonkin itsetuhoiseen.
Jo siinä se. Mistähän tääkin puolustuspuheenvuoro taas kumpusi? Nenäliinavuoren keskellä ajatukset lähtee lentoon. Ehhheh.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Kirjoitinko minä tämän vahingossa sun tunnuksillas tai jotain?
No, kirjoitinpa tai en, niin haastan sut blogissani tehtävään vallan mahdottomaan. Ovela keino yrittää saada sinusta postaus irti muka painostamatta siihen ;)
Lähetä kommentti